Mitä tarkoittaa ikäihmisten perhehoito?
Ikäihmisten perhekoteja on Suomessa tällä hetkellä noin kolmesataa. Perhekodissa ikäihminen asuu perheen kanssa samoissa tiloissa ympäri vuorokauden. Halutessaan hän saa osallistua perheen arkisiin askareisiin kuten ruoanlaittoon, leipomiseen, siivoamiseen, postin hakemiseen, pihan hoitoon, koiran ulkoiluttamiseen ja muuhun päivittäiseen toimintaan. Jokaisella asukkaalla on mahdollisuus tavata läheisiään milloin tahansa.
Asukkaiden elämään kuuluvat arjen lisäksi mieluisat juhlat ja vierailut mm. kesäteatterissa, markkinoilla, konserteissa ja muissa tapahtumissa mahdollisuuksien mukaan. Arkeen tuovat vaihtelua myös mm. viinimarjojen poiminta ja metsämarjojen puhdistaminen, makkaran grillaaminen omassa kodassa sekä viikoittainen saunominen. Tärkeitä asioita asukkaille ovat myös mm. perheen arjen seuraaminen sekä Veera-koiran ruokkiminen ja hoitaminen.
Perushoitoon sisältyvät kaikki asukkaan henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvät palvelut kuten päivittäiset pesut sekä pyykkihuolto ja siivous. Kotisairaanhoito toimittaa asukkaiden lääkkeet kahden viikon välein. Perhekoti Laurila on Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valvomaa toimintaa. Hyvinvointialueen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä asukasvalintojen osalta ja hyvinvointialue tukee perhehoitajaa työssään esimerkiksi mahdollistamalla kouluttautumista.
Perhehoitoon hakeudutaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluiden kautta. Perhehoitaja ei ole yrittäjä eikä hyvinvointialueen työntekijä. Perhehoitajan ja hyvinvointialueen välille tehdään toimeksiantosopimus asukkaasta. Sopimuksessa määritellään hoidon kesto.
Lue lisää perhehoidosta Perhehoitoliiton sivuilta.
Asukkaiden elämään kuuluvat arjen lisäksi mieluisat juhlat ja vierailut mm. kesäteatterissa, markkinoilla, konserteissa ja muissa tapahtumissa mahdollisuuksien mukaan. Arkeen tuovat vaihtelua myös mm. viinimarjojen poiminta ja metsämarjojen puhdistaminen, makkaran grillaaminen omassa kodassa sekä viikoittainen saunominen. Tärkeitä asioita asukkaille ovat myös mm. perheen arjen seuraaminen sekä Veera-koiran ruokkiminen ja hoitaminen.
Perushoitoon sisältyvät kaikki asukkaan henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvät palvelut kuten päivittäiset pesut sekä pyykkihuolto ja siivous. Kotisairaanhoito toimittaa asukkaiden lääkkeet kahden viikon välein. Perhekoti Laurila on Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valvomaa toimintaa. Hyvinvointialueen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä asukasvalintojen osalta ja hyvinvointialue tukee perhehoitajaa työssään esimerkiksi mahdollistamalla kouluttautumista.
Perhehoitoon hakeudutaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluiden kautta. Perhehoitaja ei ole yrittäjä eikä hyvinvointialueen työntekijä. Perhehoitajan ja hyvinvointialueen välille tehdään toimeksiantosopimus asukkaasta. Sopimuksessa määritellään hoidon kesto.
Lue lisää perhehoidosta Perhehoitoliiton sivuilta.
Miksi ryhdyin perhehoitajaksi?
Perhehoitaja Mervi Laurila kertoo omasta taustastaan ja polustaan perhehoitajaksi:
"Tein töitä vuosia lastenhoitajana askolalaisissa ja porvoolaisissa päiväkodeissa sekä Porvoon sairaalan synnytysosastolla. Olen työskennellyt myös Askolan vanhainkodilla eli nykyisessä palvelukeskuksessa noin neljän vuoden ajan vuosien aikana.
Pidin hoitotyöstä mutta kaipasin työuraani jotakin muutosta ja uusia haasteita. Huomatessani lehdessä ilmoituksen tiedotustilaisuudesta ikäihmisten perhehoidosta kiinnostuin mahdollisuudesta yhdistää työ ja perhe-elämä. Tiedotustilaisuudessa ajattelin, että tämä on minun juttuni ja ryhdyin toteuttamaan ideaa todeksi.
Tärkeää siinä, että ideani toteutui konkreettisesti oli Askolan kunnan tuki. Kunta suhtautui asiaan myönteisesti alusta saakka ja lähdimme yhdessä selvittämään mitä perhekodin perustaminen tarkoittaa ja vaatii minulta sekä kunnalta. Askolan kunta on tukenut minua hyvin koko prosessin ajan.
Työni perhehoitajana on vaativaa, ajoittain raskastakin mutta erittäin palkitsevaa. Tykkään työstäni erittäin paljon. Asukkaita on perhekodin perustamisen jälkeen tullut vähitellen lisää. Paikkoja on nyt neljä ja perhekodissa asutaan yleensä vuosien ajan."
"Tein töitä vuosia lastenhoitajana askolalaisissa ja porvoolaisissa päiväkodeissa sekä Porvoon sairaalan synnytysosastolla. Olen työskennellyt myös Askolan vanhainkodilla eli nykyisessä palvelukeskuksessa noin neljän vuoden ajan vuosien aikana.
Pidin hoitotyöstä mutta kaipasin työuraani jotakin muutosta ja uusia haasteita. Huomatessani lehdessä ilmoituksen tiedotustilaisuudesta ikäihmisten perhehoidosta kiinnostuin mahdollisuudesta yhdistää työ ja perhe-elämä. Tiedotustilaisuudessa ajattelin, että tämä on minun juttuni ja ryhdyin toteuttamaan ideaa todeksi.
Tärkeää siinä, että ideani toteutui konkreettisesti oli Askolan kunnan tuki. Kunta suhtautui asiaan myönteisesti alusta saakka ja lähdimme yhdessä selvittämään mitä perhekodin perustaminen tarkoittaa ja vaatii minulta sekä kunnalta. Askolan kunta on tukenut minua hyvin koko prosessin ajan.
Työni perhehoitajana on vaativaa, ajoittain raskastakin mutta erittäin palkitsevaa. Tykkään työstäni erittäin paljon. Asukkaita on perhekodin perustamisen jälkeen tullut vähitellen lisää. Paikkoja on nyt neljä ja perhekodissa asutaan yleensä vuosien ajan."